Autokalustoamme vuosien varrelta
Osa kuvista ei ole alkuperäisiä meidän autojen kuvia mutta ikävä kyllä kaikkea ei ole kuvattu aikojen saatossa.



Kupla
Sunbeam avanger Sunbeam avanger Chrysler 160 GT Chrysler 2L Fiat 600 Daihatsu

Oldsmobile delta 88 Chevrolet skottari Chevrolet Caprise Classic Jeep Wagoneer Ford Anglia Chevrolet Van G-20
Sierra laser 2.0L Sierra 1.6 Matzda 626 Oldsmobile Custom Cruiser Buikki BUIKKI 1984 Caprice Classic 1982 Goliath Express 1100 Camionet Chevy van Beauville Caprice Classic 1984 RAF-977 Natikka


Ensimmäinen autoni

Kuplavolsu. Auto oli minulla noin päivän jonka jälkeen palautettiin takaisin autoliikkeeseen ruostevaurioiden vuoksi.


Toinen autoni

Sunbeam 1250 Avanger jolla ajoin ensimmäisen kolarin vajaa tunti kaupanteosta. Ensimmäiset liukkaat ja puutteellinen ajotaito johti siihen , että Sumppi lähti lapaasesta ja osui kallioon sillä seurauksella että moottorikannakkeet poikki syyläri rikki ja keulan pellit solmussa. Noo auto pellitykseen ja rikkoutuneet osat uusiksi. Samaisen auton kuskin oveen ajoi yks kaveri kuplalla kolmion takaa sillä seurauksella että Kuplasta etupää hajalle ja Sumpista ovi sisälle. Autona Sumppi oli hyvä. Lähti käyntiin kun oli tarve ja liikkui suht mukavasti.


Kolmas autoni

Musta Sunbeam 1250 Avanger Läpimätä romu josta vielä paloi yksi mäntä pari kuukautta ennen katsastusta joten pikaremontti eli nostajat pois ja tulpanjohto irti Konstit oli monet kun nuorenmiehen teki mieli liikkua.


Neljäs autoni

Tasoa ja tehoa ylöspäin. Chrysler 160GT Pentastaarin tuotteet puri nuoreenmieheen. Kun yksi pantiin hylkyyn niin uutta kehiin. Chrysleri oli kokenut johto palon joka korjailtiin pois häiritsemästä. Auton ostoon oli myös yksi järki syy, piti päästä Helsinkiin MP-näyttelyyn reissu meni muuten hyvin mutta paluumatkalla poliisit poisti autosta kilvet Rajamäen paikkeilla. Auto oli katsastettu viimeksi vuosi takaperin. Sain onneksi ajoluvan kotiin. Auton maallinen matka minulla jäi lyhyeksi mutta elintenluovuttajana seuraavalle sai jatkoaikaa


Viides autoni

Taso kasvoi Eli Chrysler 2L. Autoja oli aikoinaan tuotu 12kpl Suomeen. Blyyssi sisus, vinyylikatto, runsas mittarivarustus ja hyvä ajettavuus ja VOIMAA Auto palveli monta vuotta koneremontti tehtiin ja hinta oli kova 440mk/mäntä pisti pikaksen miettimään mutta autossa oli sitä jotain. Lopulta aika teki tehtävänsä ja paikat alkoi rapistumaan eikä ollut paikkaa eikä hitsaus välineitä joten se pahin tapahtui eikä auto mennyt enää katsastuksesta läpi.


Ensimmäinen automme

Tässä vaiheessa oli maailmaani astunut Maritta. Pitäähän sitä molemmilla olla oma auto. Ensimmäiseksi autoksi Marittalle löytyi Fiat 600 joka oli perheessä yhtä aikaa Chryslerin kanssa. Fiiatin moottori alkoi näyttää hyytymisen merkkejä joten kone pois ja remonttiin. Remontti jossa kone porattiin, laakeroitiin, vaihdettiin kaikki tarpeellinen maksoi n.450mk. Remontin jälkeen jouduttiin taistelemaan erään Ladan kanssa kumpiko oli parempi ja jäi muuten tasapeliksi mutta Fiiatissa oli kaksi henkeä enemmän kyytissä eli... Fiiatilla sain jopa ylinopeus-sakon! Lopulta alkoi paikat hajota, ovet ei pysyneet kiinni, laatikosta hävisi ykkönen jne. loppu koitti Fiiulle mutta tänäkin päivänä (13.11-2008) Fiiatin kone on tallissa tallessa.


Toinen automme

Alkoi jenkkikuume painaa päälle mutta kun rahaa ei ollut ostaa jenkkiä ja rahan lainaaja ei oikein ymmärtänyt moisia autoja niin Seuraavaksi autoksi tuli Daihatsu Charade Auto oli ensimmäinen ja viimeinen uusi auto mitä minulle tuli/tulee. Auto oli minulla noin neljä kuukautta ja ajoin tuona aikana noin 14000km. Auto oli jotenkin huonen onnen auto. Vai miltä tuntuu jos peltiseppä hyväilee ulkonäköä uuteen uskoon noin kuukauden väliin. Autossa oli tehtaan spoilereita ja levikkeitä ja aina kun jotain sattui eli osuin kuoppaan, ajoin jäniksen yli niin raha vaihtoi omistajaa. Sitten vielä yksi kaveri ajoi mp:llä auton perään ja yritti jopa karkuun mutta emäntä sai kuskin kiinni. Daihatsulla tehtiin ensimmäinen ulkomaan matka Ruotsiin. Auto oli huono ajaa ja kulutus 900cc koneella jotain 7 litran paikkeilla. Eräänä päivänä sitten tuli mitta täyteen ja marssin takaisin liikkeeseen jossa sovittiin liikkeen omistajan kanssa että hän etsii "uuden auton"


Ensimmäinen Jenkkimme

Oldsmobile delta 88 royal diesel -80 löytyi Kajaanista josta autoliikkeen kaveri ajeli auton Lapualle. Koeajoa tusin olisi tarvittu. Siinä oli AUTO jollaisesta olin haaveillut Ainoa negatiivinen pikkupointti oli pellin alla lymyävä 350cid diisselikone. Kone tuntui ihan riittävän tehokkaalta ja olihan polttoaine talous kohdalla mutta kun tuli syksy ja ensimmäiset pakkaset niin johan tarvittiin lisävirtaa ja starttipilottia. Muutamassa suuttimessa oli jotain vikaa ja taisi olla kolme hehkua rikki. Suutinremontti sai ajatukset vaihtaa autoon ihan Oikean Moottorin Puhelimet kuumana soittelin Vaasaan lääninkonttorille mistä silloin piti anoa kone vaihto luvat. Olis ollu hinku 455cid koneesta. Eiköhän joku rantarosvo inssi vetäny herneen nenään eikä myöntänyt lupaa Isolohkoon. Saakeli! Lupa 350 pikkulohkoon tuli ja seuraavaksi koneen metsästys pälle. Koneen hain silloisesta America importista Jyväskylästä. Samalla kun haaveilin koneen vaihtoa tuli auton ylimaalaus ajankohtaiseksi. Maalipinta oli täynnä pientä halkeamaa. Jenkkien thermoblast maalin ominaisuus!!! Ei kestä lämpövaihtelua. No pienten episodien jälkeen autoon tuli uusi väri Jalasjärven ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen avustuksella ja Bensakoneen kampesin itsen auton nokalle. Diisselin myin peräseinäjoelle. Siinä se viimeinkin oli kiiltävä musta bensakoneellinen Oldsmobile delta 88 royal. Mitä muuta nuorimies voi toivoa. Oldsmobilen kanssa olemme kokeneet monta mukavaa ja mieliin painuvaa tapahtumaa. Sillä on vedetty vaunua ensimmäiset kerrat ja haettu lapsia laitokselta ja ompa sitä lainattu yksiin häihinkin (ovat eronneet) Olssi on ollut aina ykkönen ja nyt vuonna 2008 auto on tallissa paloina aloittaen uuden elämän remontin jälkeen.


Toinen jenkkimme

Chevrolet scottsdale -81. Miksi ostaa moinen auto? Marittan Fiiatti oli tiensä päässä ja pitäähän rouvalla olla kauppa-auto! Auto oli jo parhaat päivänsä nähnyt. Koneena loppuun ajettu 305 joka vaihtui Oldsmobilen 350 koneeseen kun sain Deltaan uuden (-69) 350 koneen. Auto oli Olssin koneella ja omalla tiheällä perällä melkoinen ohjus. Ohittaminen varsinkin oli "helppoa" Autolla ajettiin muutama huoleton vuosi kunnes läpimätä lava aloitti rakennus buumin josta tuli lopuksi scottsdalen kuolinkamppailu. Auto purettiin lopulta varaosiksi ja jotain osaa meni kierrätyksenn kuten perä jonka joku haki etelä Suomesta ja asennuksen jälkeen soitteli kiitokset hyvästä perästä.


Kolmas jenkkimme

Chevrolet Caprice Classic -87 Isän mielestä meillä oli liian vanhoja autoja ja Farmari buumi oli pahimmillaan joten yks Chevy hankintaan. Auto oli tuotu Suomen Turkuun jenkeistä mutta katsastus oli vielä suorittamatta. Hinta kohdalla ja silloisten pykälien mukaan ajelin jenkkikilvet autossa kohti katsastuskonttoria hakemaan muutoslistan. Olihan kyseinen muutoslistan haku kokemus sinänsä. Silloin virkamies oli virkamies ja päätökset oli päätöksiä. Väliseinä,kovapenkki,pakoputki ja peilimuutokset tehtiin ja uusi näyttö josko kelpaisi. No ei todellakaan kelvannut vaan piti vielä kerran käydä kääntymässä konttorilla. Mutta kun leima tuli ajettiin autolla mukavia ja halpoja kilometrejä kunnes tuli ensimmäisiä ongelmia. Ei varmaan olisi saanut KOSKAAN vetää asuntovaunua sillä koneesta meni kansipahveja kolmeen kertaan. Muita ongelmia esiintyi alipaineletkujen vuotoina jolloin koko polttoaine systeemi sekosi ja kulutus kaksinkertaistui. Jossain vaiheessa laatikko rikkoutui. (Laatiko on korjattuna mulla vieläkin) Tilalle laitettiin th-350 laatikko. Kulutuksen noustua tuplaksi ja silloinen Vm kone ei löytänyt autosta mitään syytä suureen kulutukseen tuli mielenhäiriöissäni vaihdettua auto pois.


Neljäs Jenkkimme

Jeep wagoneer -78. Caprice vaihtui Jeeppiin Vaasan Rinta-joupilla. Caprice oli marittan nimissä joten kiireellä hakemaan luovariin Marittan nimi ja likkojen kans kohti Vaasaa. Auto oli varustettu Valmetin 411 koneella ja meteli oli sen mukainen Likat 3v ja 1v piti lahjoa nukeilla etä yleensä niitä sai autoon sisälle. Koeajon jälkeen yritin selittää autokauppiaalle miksi haluan vaihtaa kalliimman auton kyseiseen pommiin ja lopulta saatiin välirahaa kaupasta ja kohti kotia. Ensin piti vaan hakia likoille ne nuket läheisestä kaupasta. Oli pärinää ja pauketta ennenkuin olimme Lapualla. Jeeppi seisoi pihassa kun Maritta tuli töistä. Olihan sen naama näkemisen arvoinen kun Oldssi pysähtyi pihatielle ja siellä sisällä suu kävi ja varmaan myös päässä liikkui sekavia ajatuksia. Lopulta kuitenkin Maritta tykkäsi ajella Jeepillä. Vaunun veto valmetin koneella oli jotain sanoin kuvaamattonta tuskaa ei kiihtynyt mutta ei liioin kulkenutkaan Jossain vaiheessa Valmetin kone sitten poistui kuvioista ja tilalle hommasin parikin alkuperäistä L-258 konetta mutta eihän niistä ollut kuin maistiaisiksi. loppuunajettuja kuutoskoneita. Tahtoo voimaa! Hyväksi keinoksi olen havainnut Oldsmobilen 350 koneen. Eli kuutonen pois nokalta, Manuaali laatikko ja jakolaatikko pois ja suunnittelemaan. Kone Oldsmobile 350 cid, TH-400 automaatti + jakolaatikko konehuoneeseen vaatii pikkasen hitsaamista ja sorvaamista mutta siinä se sitten olikin. Mainittakoon että kori oli pois rungolta brojektin aikana joten oli suht helppoa sovitella asiat yhteen. Voimaa oli ja leimakin tuli. Auto oli mukava kunnes joku viisas (minä) keksi laittaa puskulevyn auton nokalle. Siinä sitä sitten tuli poltettua laatikko kun ei ollut jäähdytys kunnossa. Auto seisoo tallin takana odottamassa josko vielä joskus.........


Auto

Ford Anglia-64 Mitään muistikuvaa ei löydy miksi ostaa Anglia mutta sellainenkin löytyy autoistamme. oli talvi kun Lähdimme Puntsun kans ostamaan Angliaa Haapamäeltä. Siellä lumipenkkojen keskellä omenapuun alla oli Anglia seissyt syksystä alkaen. hirvittävällä hinkkaamisella kone pörähti käyntiin ja auton matka kohti pohjanmaan lakeuksia alkoi. Ennen Virtoja meinas kädet jo krampata kun rättirenkaat lierui liukkaalla jäällä. Kitusen kievarissa ilmaa renkaisiin ja kahvia naamaan niin lopulta siitä selvittiin. Anglia oli pääasiassa Marittan autona kun bensa oli niin kallista. Anglialla kierrettiin joskus jopa Ruottin rannikkoa ylös ja pudoteltiin Suomen puolta alas. Sivuputki pärisi ja välillä auton lattia oli puolillaan vettä mutta kotiin sekin toi. Pieniä moottori vaihtoja ja nyt 2008 Anglia odotaa uudelleen heräämistä tallin takana. Minna on halunnut autoa itselleen kunhan saa kortin ja minä laitan auton ajo kuntoon.


Viides jenkkimme

Chevrolet Van G-20 Auton edellinen omistaja asui palanmatkaa Lappeenrannasta venäjän rajalle päin. Lapualta noin 450 km per sivu. Puhelimessa kaveri kertoi juuri sen mitä pitikin eli auto on bensa koneella ja suht siisti. Lupasin kyllä kyyditä itärajalle jos ei olisi ollut hyvä. Käytiin sitä kuitenkin kattomas muutama Vani ennen tätä joka tuli meille.Aamulla varhain kaverin japsilla kohti itärajaa ja Vania. Ei tarvittu kummempia seremonioita kun tehtiin kaupat. Auton 305 kone vei riittävästi bensaa mutta auto liikkui ihan kiitettävästi. Vaunua vedettäessä alkoi bensan kulutus nousta pilviin (jopa 30L/100km) oli pikkasen liikaa ja koneen vaihto päälle. 305 pois ja tilalle 350 Oldsmobile kone. Johan oli mielenkiintoinen homma. Vanin konetila on tunnetusti aika ahdas ja Olssin kone on huomattavsti leveämpi kuin Chevyn kone. Kone saatiin paikoille ja leimattua joten nyt oli autoi joka vei vaunua ja oli riittävästi tilaa. 2004 Oli tarkoitus lähteä kiertämään "lätäkkö" mutta en saanut enää laivalippuja niin läksimme käymään ruotsissa. Ilo vetää autolla jossa on voimaa. 2005 tuli sitten ison kesäloman vuoro Lätäkkö tuli kierrettyä Vani on ollut käyttö/harraste/matka-autona hyvällä menestyksellä. Maritta tykkää ajaa autolla kuten minäkin. 2006 reissattii Kotimaassa mutta 2006 tuli tämä Vani klubi harrastus kuvioihin. 2007 Kierrettiin Eurooppaa ja ei voi muuta kuin sanoa on se kestävää tekniikkaa tämä Ameriikan/kanadan tekniikka. Kone ja laatikko kesti uskomattomia lämpöjä ja kovia rasituksia. 2008 kevät toi pientä virikettä autoon eli rakensin terassin Jolla lohkesi parit palkinnot kesän miiteissä. Nyt 2008 loppuvuodesta vani on jokapäiväisessä käytössä .


Automme

Sierra 2,0 laser Käyttöautona pari vuotta. Kaikin puolin toimiva kulkuneuvo jolla pääsi paikasta A paikkaan B


Automme

Sierra 1,6CL Käyttöautona Ihan hyvä kehon siirrin mutta jos vertaa 2.0 niin mopo!!!


JAPSI

Mazda 626 automaatti -88 Ainoa syy ostaa kyseinen auto oli sen erikoisuus. -88 Automaatteja ei ole juurikaan tuotu Suomeen. Autolla on nyt ajettu pari vuotta ja mitään suurempaa ei ole tehty. laatikon lukko ei toimi ja polttoainetta palaa mutta Marka saa ajaa katsastuksen loppuun ja sitten auto pannaa seisontaan josko joku museoija tarttis erikoista Mazdaa.


Kuudes Jenkkimme

Oldsmobile Custom Cruiser -84 Auto ostettiin 2008 kevät kesästä pelkkien netti kuvien perusteella. Kaveri toi auton Jyväskylän nurkilta tänne Lapualle ja voi v*****u mitä tuli ostettua. Tekniikka oli lähes virheetöntä mutta rauta oli loppu. Auto meni elintenluovuttajaksi. Mutta voi olla auto ruosteessa. Runko poikki monesta kohtaa ja ovet/pellit läpimätiä.


Seitesmäs Jenkkimme

Buick Electra Estate Wagon -90 2008 vuosi oli farkun etsintä vuosi. Viimein lokakuussa se löytyi! Nurmosta löytyi asiallinen Buikki Oldsin 307 koneella. Auto on hyvässä kunnossa ja kaikki toimii. Ainoita löytyneitä vikoja on katkinainen pakoputki ja kitisevä puhaltimen moottori. Jälleen kerran tuli todettua ettei farkku jaksa vetää vaunua ei edes pohjanmaan lakeuksilla.


Kahdeksas jenkkimme

Buick Electra -84 2009 keväällä tuli ostettua kyseinen rullaava hylsy. Joku idiootti oli aikonut joskus pistää paaliin koko toimivan auton mutta viime hetkellä Buick oli pelastunut muuttumasta sillipurkiksi. Seuraava omistaja oli kaupannut koneen ja laatikon pois mutta ajattelin pelastaa mitä oli vielä pelastettavissa. Tuleeko tästä enää autoa ei tiedä vielä kukaan. mutta tärkeintä ettei paalattu.


Yhdeksäs jenkkimme

Chevrolet Caprice Classic -82 2010 loppukesästä tuli Ystäväni Lauri käymään ja kysäisi siinä sitten että ostanko Chevyn. Ilman mitään ajattelematta tuumasin että kai mä sitten ostan sen. Helppoa kuin heinänteko tämä autojen ostaminen. Sitten tulin kysyneeksi että missä kunnossa auto on jne. Katsastus loppu, ilman tekniikkaa ja jotain juttuja ei muutenkaan kuulu kauppaan mutta hinta jonka joudun maksamaan oli kohdalla. Tekniikka swäppi ja "pientä" säätöä kuten sivuputkien teko ja muuta mukavaa niin saatiin "Pikkumusta" laillisesti liikkeelle. Talven aikana pitäisi rakentaa autoa eteenpäin.


Goliath Express 1100

Goliath Express 1100 -60 . Kattelin 2011 syksyllä OD:eelta topikkia annetaan pakettiauto viikon verran ja tuumailin itsekseni että kukahan hullu tuonkin pelastaa. Edehdyin sitten näyttämään auton kuvaa emännälle ja Maritta katteli hetken ja
tuumas että sillä on nätti hymy. Se tulee meille. Ei kun puhelin rumpa käyntiin ja auto haettiin erään kaverin kaverin pihaan odottamaan kuljetusta "kotiin". 30 viikkoa noin 1300 tuntia ja auto saatiin takaisin tien päälle.



Ranskan rautaa seuraavaksi

Citroen Camionet Hy -76 .Oltin hakemassa kaverille Chevrolet vanin raatoa niin eikös siinä sitten pitänyt ostaa ittellekkin "uus" auto. Camionette siirtyi kesällä 2012 kotiimme kuorma-auton lavalla ja kiintyi niin kuljetukseen ettei meinannut millään laskeutua pihaan.
Lopulta kuitenkin saimme auton alas ja tajusin sen hirvittävän työnmäärän mikä odottaa ennenkuin auto liikkuu omin voimin.


Kymmenes jenkkimme

Chevrolet van Beauville -78. (2012) Noin kuukausi tai kaksi niin Chevy van joka haettiin kaverille kotiutuikin meidän pihaan! Ilman tekniikkaa oleva ruosteinen vanin raato heitti haasteen joka pitäisi selvittää 2012-2013 talven aikana. Tekniikaksi Olds 403Cid laskettua kantta, tiukempaa nokkaa jne
Tuntuu että tälläkin autolla olisi sielu joka haluaisi jo lepoon.


Yhdestoista jenkkimme

Chevrolet Caprice Classic -93 . 2012 syksyllä olin ostoksilla paikallisella huoltoasemalla ja kun olin palaamassa Pikkumustalle tuli yks kaveri juttuihin ja tuumas että ostaisinko häneltä Capricen. No hetken tuumauksen ja keskustelun perusteella ostin sitten yhden Caprisen näkemättä edes autoa.
Hmmmm Ostaakohan muut Caprisensa näkemättä? Auto oli viimeksi katsastettu vuosisitten joten ei kun Seinäjoelta siirtokilvet ja auto kotiin. No eihän se nyt ihan näin mennyt.... Laatikko ei vaihtanut vaihteita ja kone alkoi keittämään parin km ajon jälkeen. Narun haku ja hinaus kotiin
Neste lisäysten jälkeen kohta leimalle ja ihme ja kumma leima tuli. vajaan kuukauden päästä laatikko sanoi sopimuksen irti ja siinä se nyt seisoo. odottamassa korjaussarjaa.


Ensimmäinen idän ihme

RAF-977 vm1972 OD:lta näin kyseisen auton kuvan ja pieni vinkkaus koska minä pelastan auton riitti yhteydenottoon. Viestin lähettäjän kanssa säädimme asioita ja 2014 kaveri toi auton Tampereelle erään puolitutun firman pihaan josta se haettiin muutaman päivän päästä.
Auto on todellinen raato mutta tulee palautumaan liikenteeseen (toivottavasti 2014-2015 talven aikana.


Kahdestoista jenkkinne ja eka kuorma-auto

INTERNATIONAL LOADSTAR 1600 vm 1969 OD:en Latolöytö palstalle pistin että tarttis kuorma-auton. No eihän siinä mennyt kuin pari päivää kun yks kaveri pisti YV:tä että täälä se sun kaipaama kuorma-auto on. Vaasan Vani miitistä tultiin kotiin ja käytiin kattomas natikkaa. Autossa ei ollut akkua
ja kaveri rehellisesti tuumas ettei autossa ole jarruja. Ihastuin kuitenkin autoon koska sen alku taival on ollut olla LAPUAN ykkös paloautona. Seuraavan viikon keskiviikkona soitin että saisko autoon jarrut. Kaveri lupas tutkia asiaaa. Torstaina soiteltiin ja jarrut oli löytynyt.
Viikonloppuna Akku ja bensaa joukkoon ja kohti kyröä. Akku kiinni ja voi sitä kolinaa. Minähän en kauppoja peru. Puuhakilvet kiinni ja kohti uutta kotia. Auto pelas hyvin ja kolinan saattelemana saavuimme Lapualle.
Seuraavat autot ovat yhä meillä

Oldsmobile delta 88
Jeep wagoneer
Ford Anglia
Ford Sierra
Chevrolet Van
Buick Electra -90
Oldsmobile Custom Cruiser
Buick Electra-84 Purettu 2014 syksyllä
Chevrolet Caprice Classic
Goliath Express 1100 -60
Citroen Camionet HY -76
Chevrolet van Beauville -78
Chevrolet Caprice Classic -83
RAF-977
International loadstar 1600